Asumisterveys

Terveystarkastaja antaa neuvoja asumisterveyteen liittyvien haittojen selvittämiseksi ja poistamiseksi. Neuvontaa annetaan rivi-, kerros- ja omakotitaloihin omistus- tai vuokrasuhteesta riippumatta. Ensisijaisesti haittojen selvittäminen ja poistaminen kuuluu asunnon ja/tai kiinteistön omistajalle. Asukkailla on velvollisuus tiedottaa havaitsemistaan vioista, vaurioista ja muista asumista haittaavista olosuhteista asunnon ja/tai kiinteistön omistajalle. Kerros- ja rivitalojen osalta käytännön asioista vastaa isännöitsijä.

On tärkeää huomata, että asukas voi vaikuttaa asuinolosuhteisiin noudattamalla annettuja ohjeita esimerkiksi huolehtimalla ilmanvaihtoventtiilien, lattiakaivojen ja vesilukkojen puhdistuksesta. Toimiva ilmanvaihto ja riittävä siivoaminen edesauttavat hyvää sisäilman laatua. Myös ylätasoille kertyvä pöly voi aiheuttaa haju- ja terveyshaittaa. Suositeltava sisäilman lämpötila on 20–22 °C.

Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä terveystarkastajaan. Asiakkaan otettua yhteyttä terveystarkastajaan asiaa selvitetään ensin asiakasta haastattelemalla. Jos terveyshaitan esiintyminen on mahdollista eikä haitta tule poistetuksi ilman tarkastusta, tulee asia vireille ympäristöterveydenhuoltoon.  Vireilletulon yhteydessä asiakkaan tiedot kirjataan ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmään. Asunnontarkastuksia terveyshaitan toteamiseksi tehdään myös ARA:n terveyshaittaperusteisen korjausavustuksen hakemista varten.

Ennen tarkastuskäyntiä terveystarkastaja on yhteydessä asunnon omistajaan tai isännöitsijään, joille varataan mahdollisuus ryhtyä välittömiin toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien vikojen tai vaurioiden poistamiseksi. Asunnon omistajalla ja isännöitsijällä on myös mahdollisuus osallistua asunnontarkastukseen.

Asunnontarkastuksessa sisäilman laatua ja rakenteiden kuntoa arvioidaan lähinnä aistinvaraisesti. Huomiota kiinnitetään erityisesti sisäilman laatuun, ilmanvaihdon riittävyyteen sekä rakenteissa näkyviin vaurioihin. Tarkastuksesta laadittu tarkastuskertomus toimitetaan asukkaalle, asunnon omistajalle ja isännöitsijälle sekä mahdolliselle haitan aiheuttajalle. On huomattava, että terveyshaitan poistamiseksi tehtävien toimenpiteiden valinta jää haitasta vastuussa olevan tehtäväksi. Kuitenkin toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että terveyshaitta tulee poistetuksi.

Mikäli tarkastusta pyytää joku muu kuin asukas tai asunnon omistaja – eli tarkastus tehdään asukkaan tahdon vastaisesti – on tarkastusta pyydettävä kirjallisesti. Asia tulee vireille vain, jos asunnosta on perusteltua syytä epäillä aiheutuvan asukkaalle tai naapureille vakavaa terveyshaittaa.

Huom. Terveystarkastajat eivät tee tarkempia sisäilman laadun mittauksia (homeitiöpitoisuus, VOC jne.), vaan tarvittaessa asianosaisia ohjataan tilaamaan mittaukset yksityisiltä alan yrityksiltä.

Viranomaisten hyväksymiä sisäilman ja rakenteiden homemittausmenetelmiä ovat Asumisterveysohje 2003:n mukaiset viljelymenetelmät. Viranomaiset voivat tehdä päätöksiä ainoastaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymässä laboratoriossa tehtyjen tutkimustulosten pohjalta. Sisäilman home- ja kosteusvaurioiden tutkimuksissa on käytössä myös menetelmiä (dna-, MVOC-, toksiinitutkimukset), joille ei ole annettu Asumisterveysohjeessa terveyshaittaa koskevia ohjearvoja.

Asuntokauppoihin liittyvissä ongelmissa voi kääntyä kuluttajaneuvonnan puoleen

 

Muualla verkossa

 

Lainsäädäntö